Suunnitelmien jatkokehitys on täydessä vauhdissa ja ryhmät ovat saavuttaneet lopullisen muotonsa. Etsimme kuumeisesti pari viikkoa vahvistusta pieneen ryhmäämme, mutta emme valitettavasti saaneet yhtään vaihto-oppilasta värvättyä mukaan (yksi ilmoittautui jo mukaan, mutta siirtyi kuitenkin kilpailevaan ryhmään vielä samana iltana). Näin ollen jatkamme suunnitelman kehittämistä kahden hengen ryhmässä.
Laajemmassa ja etenkin monikulttuurisessa sekä monialaisessa ryhmässä suunnittelusta olisi varmasti ollut hyötyä erilaisten näkökulmien ja jatkokehitysehdotusten muodossa. Vieraalla kielellä toimiminen olisi tuonut paitsi omat haasteensa suunnitteluun, myös oppia keinoista ja sanastosta jolla tehdä itsensä ja ajatuksensa ymmärrettäviksi omaa äidinkieltä taitamattomalla jäsenelle. Toisaalta pieni ryhmä vähentää ristiriitatilanteita ja asioihin on ehkä helpompi löytää yhteinen sävel. Vaikka joudumme nyt jakamaan saman työmäärä vähempien henkilöiden kesken uskon että säästämme aikaa suunnitelman nopeammassa prosessoinnissa.
Toisen henkilön tekemän suunnitelman sisään siirtyminen on mielenkiintoinen tehtävä. Kuten Sannakin blogissaan kirjoittaa on hankala tietää miten paljon omia ideoitaan voi esittää loukkaamatta suunnittelijan alkuperäistä ideaa ja yhteistyön siitä kärsimättä. Toisaalta olen myös sitä mieltä että jos ideoilla on vahvat perusteet pitää niitä olla valmis myös puolustamaan. Voihan olla että toinen ei vain ole osannut katsoa suunnitelmaa samasta näkökulmasta ja perusteiden avaaminen saa näkemykset muuttumaan. Oman ryhmämme tiimityö on mielestäni lähtenyt hyvin käyntiin. Ideoita on voitu kehitellä vapaasti ja suunnitelma on kehittynyt mukavasti.
Tänään saimme suunnitelmista palautetta Alvar Aalto säätiön edustajalta, joka kertoi myös hieman Aallon filosofiasta ja perinnöstä erityisesti suunnittelualueeseemme Otaniemeen liittyen. Saimme myös hyviä jatkokehitysideoita joita alamme nyt työstää eteenpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti