Loppuyhteenveto

Betonikurssin kaksi suunnittelukilpailuvaihetta on takana ja edessä on konkreettinen rakennesuunnittelu ja toteutus. Nyt on aika katsoa mitä kurssi on tähän mennessä antanut ja mitä se voi tarjota vielä jatkossa.

Lupaavia töitä

Ensimmäisen vaiheen varsin erilaiset lähestymistavat sekä betonin käsittelyssä että itse suunnitelmassa lähentyivät toisiaan kilpailun toisen vaiheen myötä. Suurimmalla osalla oli valikoitunut kohdealueeksi sama paikka ja aiheen konkretisoiminen oli myös yksinkertaistanut ja suoraviivaistanut monia töitä. Esimerkiksi ehdotus Footprints oli pitkälti kadottanut alkuperäisen ideansa ankkojen jalanjäljistä ja tilalle tulleet puupöllit tuntuivat hieman oudolta ratkaisulta. Cluster oli myös riisuttu malli alkuperäisestä ideasta, ja yksinkertaistuksessa oli ehkä myös hävinnyt osa alkuperäisestä visiosta. Shared line sisälsi hienot visualisoinnit, mutta tekninen toteutus jätti ehkä hieman toivomisen varaa. Etenkin pitkän pöydän jalat näyttivät olevan aivan eri maailmasta muuhun suunnitelmaan verrattuna. Vaikka suunnitelmien konkretisoituminen vähensi rönsyjä, niin niiden samankaltaistuminen ei välttämättä ollut hyvä asia. Kun konkretia, taloudelliset seikat ja käytännön toteutettavuus alkavat määrittää suunnittelua voi työstä samalla kadota osa mielikuvitusta ja visiosta tulee torso. On selvä että tiettyjen konkreettisten reunaehtojen on toteuduttava jos työn haluaa toteuttaa muuallakin kuin mielessään tai vain paperilla, mutta tässä on vaarana alkuperäisen tunnelman latistuminen ja idean typistyminen. Toisaalta jos idea ei kestä todellisuutta, niin se on ehkä lähtökohtaisestikin kyseenalainen.

Voittajan on helppo hymyillä

Betonikisa ratkesi lopulta Valoaalto työn voittoon. Oma työmme, Symposium, pääsi kisassa hyvälle toiselle sijalle. Hyvä niin, mutta ainahan se toinen sija jää vähän kaivelemaan. Valoaalto oli muista töistä kuitenkin myös omasta mielestäni kehityskelpoisin joten lähden mielelläni jatkotyöstämään sitä. Oli hauska havaita että Valoaallon sijoitus oli lähes täsmälleen sama kuin oman työmme sijoitus ja yksi näkymäkuvistakin oli otettu täsmälleen samasta kuvakulmasta. Itse asiassa kun pikaisesti ensimmäisen kerran vilkaisin Valoaallon ensimmäistä planssia erehdyin hetkellisesti luulemaan että olin avannut vahingossa oman planssimme. Sen verran samannäköinen ensimmäinen planssi oli. Kun näin planssin livenä huomasin että Valoaallon planssilla oli käytetty 3D-tulostuksella tehtyä pienoismallia, joka kyllä antoi hyvän säväyksen esittelyyn. Myös valoteknistä puolta avaava liikkuvan valon ominaisuuksia esittelevä pienoismalli oli hieno ja osoitti että asiaan oli selvästi paneuduttu. Lisäksi runsas osastojen välinen yhteistyö Valoaalto projektissa näytti toteutuneen hienosti. Näiden seikkojen valossa ymmärrän kyllä Valoaallon potentiaalin. Olemme pitäneet pari yhteistä palaveria Valoaallon tiimoilta ja työntäneet kätemme myös ensi kertaa konkreettisesti betoniin. Paljon teknisiä reunaehtoja ja byrokratiaa tulee vielä ratkaista ennen kuin projekti pääsee toteutusvaiheeseen, mutta optimistisena uskon että saamme ongelmat ratkaistua ja saamme tässä kevään mittaan jotain näkyvää ja pysyvää aikaiseksi.

Täyttyivätkö oppimistavoitteet?

Mitä tästä projektista sitten on tähän mennessä jäänyt käteen? Kurssin alussa olin asettanut tavoitteeksi löytää betonille uusia käyttötapoja ja nähdä mihin se "taipuu". Myös betonin ja kasvimassan yhdistäminen sekä betonin pintakäsittelymahdollisuudet kiinnostivat. Vaikka omassa ensimmäisen vaiheen ehdotuksessani oli pientä yritystä betonin ja kasvimassan yhdistämiseen, ei tämä ominaisuus juuri tullut esille kummankaan osavaiheen töissä. Ehdotuksissa betoniset elementit lähinnä istutettiin kasvillisuuden sekaan mutta sitä ei varsinaisesti käytetty kasvualustana. Tämä oli yksi seikka johon olisin halunnut valaistusta eli kuinka betoni materiaalina soveltuu biologisesti kasvillisuuden kanssa esimerkiksi viherseinissä tai viherkatoissa. Myöskään Valoaalto ehdotus ei varsinaisesti ota kantaa tähän näkökulmaan, joten kasvualusta/biologinen yhteys jää jatkotutkittavaksi ja jonkin muun projektin yhteyteen selvitettäväksi. Betonin pintakäsittelyä pohdittiin monessakin eri ehdotuksessa, myös Valoaallossa, jonka jatkokehittely tuo pintakäsittelymahdollisuudet myös konkreettisesti esille.

Ryhmässä eteenpäin

Jatkoimme Valoaallon kehitystä jakautumalla erityyppisiin suunnitteluryhmiin. Itse olen teknisessä ryhmässä jonka tehtävänä on pohtia betonielementtien teknistä rakennetta, liitoksia, pintakäsittelyä ja sisäistä tekniikkaa. Alustavan rakenteeseen tutustumisen jälkeen voisi ehkä sanoa että tekninen osuus on suunnittelun haastavin osuus ja tarvitsemme varmasti konsultaatiota erilaisten teknisten yksityiskohtien kanssa. Teknisessä ryhmässä on myös ulkomaalaisvahvistus ja olen jo huomannut että teknisten ja arkkitehtonisten asioiden  läpikäyminen englanniksi on varsin haasteellista ja hidastaa kehitystyötä jonkin verran. Toisaalta on kuitenkin hyvä että pääsen nyt testaamaan toimimista vieraalla kielellä, etenkin koska meidän ensimmäisen ja toisen vaiheen ryhmämme olivat suomenkielisiä. Vaikka osa kurssin alussa asettamistani tavoitteista jäikin toteutumatta, olen kuitenkin projektin myötä saanut ja sisäistänyt paljon tietoa betonin ominaisuuksista ja käyttömahdollisuuksista. Toivon että projektin saattaminen kohti konkreettista toteutusta tässä kevään mittaan avaa vielä uusia näkökulmia ja antaa lisää tietoa betonista, sen ominaisuuksista ja mahdollisista ongelmista. Koska projektin jatkosuunnittelu ja toteutus tapahtuu suuremmassa ja monikielisessä ryhmässä se mahdollistaa myös yhden kurssin alussa asettamani tavoitteen saavuttamisen eli ryhmätyötaitojen kehittämisen ja harjaantumisen myös vieraan kielen käytössä. Samalla kun projektin myötä on herännyt jatkuvasti uusia kysymyksiä myös vastauksia niihin on saatu ja eri tiedonhakumenetelmät ja tietolähteet ovat tulleet tutuiksi. Vaikka projektin konkreettinen toteutus varmasti nostaa vielä eteen monia teoreettisia ja käytännön kysymyksiä, uskon että tällä tiimillä nekin selviävät. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.