Tiedon lähteillä

Neljän eri ryhmän tarkastellessa mistä rakennusprojekteihin liittyviin asioihin voisi saada tietoa, osuivat tiedonlähteet varsin pitkälti samoihin kohteisiin. Painettu kirjallisuus ja julkaisut toistuivat jokaisessa vastauksessa, samoin internetin tarjonta, erilaiset kurssit, kilpailut, tutkimukset, messut ja vastaavat. Ehkä mielenkiintoisinta luettavaa olivat edellä mainituista poikkeavat lähteet, joita ei välttämättä tulisi heti ajatelleeksi. Tämä voi johtua osittain siitä ettei niitä mielletä tiedonhakumenetelmiksi, vaan osaksi jokapäiväistä elämää. Tällaisia olivat materiaalien ja rakenteiden osalta esimerkiksi omakohtainen maastossa tapahtuva tarkkailu ja keskustelut rakennusprojektiin osallistuvien työmiesten kanssa sekä ryhmätyön ja dynamiikan osalta esimerkiksi armeija, joukkuelajit ja saippuaoopperat, joista viimeksi mainittu on ehkä kuitenkin hieman kyseenalainen tietolähde.

Nykyään oppimisen, rakentamisen ja yleensäkin elämisen vauhti on kova ja kaiken pitää tapahtua nopeasti. Tämä koskee myös tiedonhankintaa. Kenellä on aikaa nykyään syventyä paksuun kirjaan tai uppoutua laajaan taustamateriaaliin? Kun työn pitää olla valmis hyvinkin nopeassa aikataulussa, ei syvälliseen ja syvälle luotaavaan ja taustoittavaan tiedonkeruuseen juuri jää aikaa. Kun tieto pitää saada nopeasti käännytään yleensä ensisijaisesti sellaisten lähteiden puoleen, jotka voivat parissa minuutissa tarjota mahdollisimman paljon tiiviisti pakattua aiheeseen liittyvää tietoa. Pitää tunnustaa että aikaresurssien niukkuuden vuoksi itsekin sorrun usein pintapuoliseen tiedonkeruuseen. Käytän paljolti nopeita tiedonhakumenetelmiä, etunenässä netin tarjoamia palveluita, joista voi muutamalla silmäyksellä parissa minuutissa saada edes jotain konkreettista paperille. Vaikka nopeista tietolähteistä saakin karkean yleiskuvan aiheesta, jää tietopohja usein miten varsin pintapuoliseksi eikä anna varmuutta aihealueen. Aikapulan vuoksi tiedon ei useinkaan anneta sulaa. Tarkoitan tietojen sulamisella prosessia, missä eri lähteistä koottu tieto ja omat empiiriset kokemukset yhdistyvät ajan myötä mielen sisällä tietopankiksi ja varmuudeksi tietystä aihealueesta.

Parhaiten muistiin ovat varmasti jääneet omakohtaiset kokemukset: en esimerkiksi enää koskaan tue anturalaudoitusta polvella, samalla kun ammun lautoja kiinni toiselta puolelta naulapyssyllä. Kun ylipaineisella pyssyllä ammuttu naula suhahtaa pari senttiä polven oli sen muistaa kyllä koko ikänsä. Toisaalta muistan myös miten kaunista pintaa saa aikaiseksi yhdistämällä luonnonkiviä ja betonia. Muistiin ovat jääneet hyvin myös työmiesten kanssa käydyt keskustelut, joissa vuosien kokemus alan töistä kuultaa puheissa ja tuo varmuutta. Työmiehillä on usein myös kentältä saatua kokemusta käytännössä toimivista ratkaisuista jotka voivat poiketa teoreettisista suunnitelmista.

Tiedän etten voi saada lyhyessä ajassa kattavaa kuvaa ja tietopohjaa koko betonirakentamisen kentästä, mutta koitan tämän kurssin myötä luodata syvemmälle johonkin betonirakentamisen osa-alueeseen. Pyrin kartoittamaan taustatietoja erityyppisistä lähteistä (myös hitaista) ja selvittämään jonkin betonirakentamisen erityisalueen mahdollisimman kattavasti. Toivottavasti aika riittää tähän...